ihmisen puu
rungossa kukka
tuulessa huojuen
se viestinsä kantaa
myrskyssä valittavat
haapojen oksat
lehdet kylkiä hakkaavat
Kuka kaatoi sen rungon
jonka kannolla sammal
jonka kolossa kyy
jonka luota sä itsesi aamuisin keräät
jonka viereltä heräät
heräät
ja kirkkaana näät.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.