Punaisen harjakaton pinnassa
riipuvat harmaat
ilmeettömät pilvet
ilma on hiljainen
painaa autojen äänet sulavaan jäähän
varis huutaa äänensä kuuluville
kuin kapinoisi liiallista hiljaisuutta vastaan
Koivut roikkuvat vielä
hiljakseen, kohmeesta itseään ravistellen
joskus huomaat niiden liikahtavan hiljaa
kun ne ravistavat jäätä hitaasti nousevan mahlan päältä
Sen tuntee kaikkialla
sen hiljaisen hetken,
ennen kuin kaikki lähtee valumaan kiivaasti kohti kesää
Sydän parka pakahtuu jokaisessa rinnassa
tietää, että kohta nousee villejä tuoksuja, liikaa valoa
ja niin yht´äkkiä
Mutta vielä se antaa odottaa
hiljaa
hiljaa kun vesi sulaa.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.