Punaisen harjakaton pinnassa

riipuvat harmaat

ilmeettömät pilvet

ilma on hiljainen

painaa autojen äänet sulavaan jäähän

varis huutaa äänensä kuuluville

kuin kapinoisi liiallista hiljaisuutta vastaan

Koivut roikkuvat vielä

hiljakseen, kohmeesta itseään ravistellen

joskus huomaat niiden liikahtavan hiljaa

kun ne ravistavat jäätä hitaasti nousevan mahlan päältä

Sen tuntee kaikkialla

sen hiljaisen hetken,

ennen kuin kaikki lähtee valumaan kiivaasti kohti kesää

Sydän parka pakahtuu jokaisessa rinnassa

tietää, että kohta nousee villejä tuoksuja, liikaa valoa

ja niin yht´äkkiä

Mutta vielä se antaa odottaa

hiljaa

hiljaa kun vesi sulaa.