Jos mä rupeaisin ryyppäämään
unohtaisin työt ja vetäisiin pään täyteen
loppuis velvollisuudet ja odotukset kuin seinään
en todistelisi enää kenellekään
oikeuttani olla olemassa
aamulla heräisin hiljaisiin oloihin
nappaisin korkin auki ja kulauttaisin
hitaasti vaipuisin
turtaan turpeeseen
kun vetäisin halvinta tiukkaa tupeeseen
en välittäisi enää
sattuisiko muihin
ilmaisesta kännistä ottaisin suihin
menis tuulilasin pesunesteet
sienet, siemenet, litkut ja liottimet
tasaantuisi mieli
kukaan ei enää odottaisi
mitä sillä saan aikaan
ei valittaisi että menee suuret lahjat hukkaan
ei valittaisi kun en kuuntelisi
liukenisin hiljaa
vaieten pois
baareista kämpille
kämpiltä kaduille
kaduilta metsien reunoihin
metsien reunoista
lenkkeilijän uniin
uuniin, maahan pimeään.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.