Jos mä rupeaisin ryyppäämään

unohtaisin työt ja vetäisiin pään täyteen

loppuis velvollisuudet ja odotukset kuin seinään

     en todistelisi enää kenellekään

         oikeuttani olla olemassa

aamulla heräisin hiljaisiin oloihin

nappaisin korkin auki ja kulauttaisin

          hitaasti vaipuisin

               turtaan turpeeseen

             kun vetäisin halvinta tiukkaa tupeeseen

en välittäisi enää

  sattuisiko muihin

ilmaisesta kännistä ottaisin suihin

  menis tuulilasin pesunesteet

                  sienet, siemenet, litkut ja liottimet

tasaantuisi mieli

kukaan ei enää odottaisi

       mitä sillä saan aikaan

         ei valittaisi että menee suuret lahjat hukkaan

                    ei valittaisi kun en kuuntelisi

liukenisin hiljaa

  vaieten pois

                                 baareista kämpille

                         kämpiltä kaduille

               kaduilta metsien reunoihin

        metsien reunoista

  lenkkeilijän uniin

 

uuniin, maahan pimeään.