he käänsivät katseensa ja pysähtyivät

               eivät tohtineet katsoa silmiin kun polvensa koukistivat

 

         Sinä kädetön kuljit

         ilman kasvoja

              puhuen

                            joka päivä meidän kadullamme

 

He vannoivat nimeesi

           ja nauroivat perääsi

                      illalla hiljaa itkivät menoasi

 

         Sinä kädetön tunsit ihmiset

                   kasvoton    olit meistä jokainen

              Sinä kompuroit 

                        He eivät auttaneet

 

He tekivät sinusta pyhimyksen

      He määrittelivät sinut ongelmaksi

           He heiluttivat huuliaan 

                        ja puhuivat omasta puolestaan

 

            Sinä kädetön et pystynyt toimimaan

                           ilman silmiä eivät vuotaneet kyyneleet

        kaikki hajosi

              sinä vain jäit pystyyn