Ilman tuulta mun siipien alla
jään maahan kun lumi sulaa pois
hiekaksi lakaisukoneen harjojen alle
natsaksi poltetun tupakan
ilman tulta en hahmota varjojen tanssia
enkä varjoista totuuden ikävää
edes luolaa, jonka suulla en maista -
ilman maata en haista enää
sitä rikasta lahoa
sitä syntymän rappiota
joka nousee liasta ja lokaa kyntäen
ilman tahtoa
ilman kykyä
ilman henkeä
ilman tuntoa
ilman näköä
ilman kuuloa
ilman ajatusta
ilman toiseutta
minä olen niin raakana
tyhjänä
kotana
valkoista harmaata
seinien muureja
laajat kuin taivas
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.