Minä annan sille kaiken

ja joskus se ottaakin vielä hiukan enemmän

  jättää tyhjäksi ja maksamaan velkaa

 

joskus havahdun ja minut on  vaihdettu toiseen

johonkin joka itkee, nauraa,

intohimon ajamana rakastelee ja tappaa

ja toisaalta sen on helpotus vain istua hetkeksi katselemaan

                 

                               ( istun sähkötuolissa, pakokauhussa,

                                 kylmässä, kuumassa hiessä )

 

katson kuinka minun nahkojani raahataan

ympäri verhottua kehtoa

               kolmiovista kohtua

 nostamaan maljoja kuninkaille

                kauan sitten kadonneille jumalille

 jotka vaativat meiltä viiniä ja hikeä

                  ja sydänverta.

 

 

Siinä se osuu minun silmiini

                     valo joka loistaa vain minulle

                                      ja valon takaa

                                                   odottavassa hiljaisuudessa

       antavat he sydämensä lainaan

                                            vain minulle.